Katso video: Making of Kasperi – ja mitä se vaatii kotimaiselta tuotannolta

Tältä näyttää Kasperi-repun matka kasviparkitusta eurooppalaisesta nahasta laadukkaaksi kotimaiseksi tuotteeksi Forssan pajalla – katso video! Kasperit tehdään Suomessa, koska uskomme, että näin pystymme tekemään maailman kestävimpiä ja parhaita tuotteita.

Tässä artikkelissa avaamme kotimaisen tuotannon tilaa, haasteita ja vision kotimaisen tuotannon tulevaisuudelle.

Made in Finland – mutta millä hinnalla?

Monen suomalaisen brändin kohdalla (etenkin vaate- ja asusteteollisuudessa, mutta myös yleisemmin design-alalla) realiteetti on se, että Suomessa on lähes mahdotonta valmistaa kannattavasti tuotteita perinteiseen jälleenmyyntiin. Katteet eivät riitä jälleenmyyjille eivätkä brändeille. Tuottaminen Suomessa ilman selkeää visiota siitä miksi niin tehdään, ei ole itseisarvo.

Tällä hetkellä suomalaisen tuotannon ja käsityöteollisuuden yksi merkittävimmistä haasteista on tuotannon skaalautuvuudessa. Tuotanto toki kehittyy mutta jos brändi kasvaa kotimaisen tuotannon kapasiteettia nopeammin, edessä voi olla happaman realiteetin kohtaaminen – tuotanto, tai osa siitä, pitää siirtää ulkomaille. Näissä tapauksissa kotimainen tuotanto ei mahdollista brändin kasvua kannattavaksi. Paikallista tuotantoa ei siis tule pitää perusteettomana itseisarvona, koska muuallakin on mahdollista tehdä parempaa, ekologisempaa ja eettisempää.

Visio tulevaisuudelle: “Made in Finland 2.0” - laadukkuuden uudelleenmäärittely

Viimeaikaisessa Kauppalehden kolumnissaan Jani Niipola lanseerasi käsitteen "Made in Finland 2.0", jonka keskiössä on uuden luominen. Yhdysvalloissa on tässä yhteydessä puhuttu käsitteestä “newshoring” eli uusien innovatiivisten tuotteiden kotimaisesta tuottamisesta, tuotannon kotouttamisen eli “reshoringin” sijaan. Ajatuksena siis on että paikallisella tuotannolla on jatkossa pyrittävä luomaan uudenlaista arvoa, josta kuluttajat ovat valmiita maksamaan. Kustannuksilla kotimainen tuotanto ei ole enää aikoihin kyennyt kilpailemaan.

Kulutusyhteiskunnassa kestävyyden ja korjattavuuden merkitys ovat jääneet trendikkyyden, helppouden ja edullisuuden syrjäyttämiksi. Meille Kasperilla Made in Finland 2.0 tarkoittaa sitä, että valmistetaan tuotteita, jotka nostavat laadukkaan, kestävän ja eettisen tuotteen rimaa. Tuotteita, jotka palauttavat laadukkuuden käsitteen tarkoittamaan kestävää, arvonsa säilyttävää, korjattavaa ja funktionaalista, ylellisyyden sijaan. Haluamme suunnitella ja valmistaa tuotteita, jotka saavat meidät muuttamaan tapojamme kuluttaa.

Käytännössä näiden arvojen saavuttaminen vaatii tiivistä yhteistyötä tuotteiden valmistajien kanssa. Alihankkijan sijaan tuotanto on nähtävä kumppanuutena, jossa visiosta ja tavoitteista sovitaan yhdessä. Tällaisessa yhteistyössä tuotannon kykyjä päästään kehittämään niin, että tuotantokapasiteetti käytetään korkeamman jalostusasteen tuotteiden tekemiseen. Tulevaisuus on tuotteissa, jotka on suunniteltu ja valmistettu kunnioittaen ympäristöä ja rajattuja resurssejamme. Näemme kotimaisen tuotannon roolin tämän tulevaisuuden edelläkävijänä.

Entä jos hinnan sijaan kilpailtaisiinkin kestävyydellä?

Koska kotimainen tuotanto on kallista, on sillä luotava arvoa, josta kuluttajat ovat valmiita maksamaan. Ei siis kannata tehdä yhtä hyvää tai vähän parempaa, sillä siitä ei kukaan ole valmis maksamaan sen edellyttämää hintaa. Mielikuvat ja odotukset Suomessa tehdyistä tuotteista ovat jo linjassa korkean laadun ja vastuullisuuden kanssa, mutta menestyäkseen ja kasvaakseen on Suomessa tuottavan brändin tehtävä maailman parasta ja kestävintä tuotetta.

Mitä tekemistä näillä asioilla on kotimaisuuden kanssa?

On tietenkin mahdollista tehdä kestävää maailmanluokan tuotetta Suomen ulkopuolella, ja niin täytyykin tapahtua. Käytännössä edullinen tuotanto antaa ulkomailla tuottaville brändeille kuitenkin mahdollisuuden kilpailla hinnalla, jolloin kompromisseja tehdään. Tinkimätön ja kallis tuotanto ulkomailla on myös riskialttiimpaa: kun tuotantolaitos on kaukana, kommunikointi vähenee ja väärinymmärrysten ja tuotannon riskit ovat hankalammin hallittavissa. Jos ja kun riskit toteutuvat niin kansainvälisestä logistiikasta syntyy merkittäviä lisäkuluja ja viivästyksiä. Muun muassa näiden tekijöiden vuoksi ulkomaille ulkoistettu tuotanto saa vahvan näkemyksen bränditkin usein vetäytymään alkuperäisistä tavoitteistaan.

Uusia mahdollisuuksia ja haasteita nousevasta direct-to-consumer-liiketoimintamallista

Jos paikallisen tuotannon halutaan säilyvän ja kehittyvän, tulee brändien käytännössä myydä suoraan kuluttajille. Silloin edes paras tuote ei riitä siivittämään menestykseen, vaan näkyvyyden ja luottamuksen rakentaminen on täysin brändin itsensä käsissä, eikä arvokasta vetoapua jälleenmyyjäverkostolta ole tarjolla. Näkyminen verkossa muuttuu yritykselle elinehdoksi. Lähes ainoastaan netissä myyvä brändi näkyy vain rautaisella brändiviestinnällä, media- ja vaikuttajatyöllä sekä digimarkkinoinnilla.

Suoraan kuluttajille myyvien brändien keskuudessa voidaan nähdä selvä jakolinja: on firmoja, joissa halutaan käyttää uuden liiketoimintamallin luomia mahdollisuuksia parempien, ekologisempien ja eettisempien tuotteiden tekemiseen, ja yrityksiä, joissa jälleenmyyjän pudottaminen välistä on lähinnä liiketaloudellisen hyödyn maksimointia ja eettinen viesti käytännössä sumuverho.

Vastuullinen sijoittaminen mahdollistaa kestävämpää liiketoimintaa

Maailmalla useat direct-to-consumer -brändit ovat kasvaneet voimakkaasti pääomitettuina, sillä sijoittajat ovat nähneet uudessa liiketoimintamallissa mahdollisuuksia perinteisen pikamuodin disruptoimiseen. Ulkopuoliset pääomasijoittajat ovat kuitenkin usein riski brändeille, jotka haluavat uudistaa alaa muutenkin kuin vain suoramyynnillä.

Parhaimmillaan vastuulliset sijoittajat mahdollistavat muutoksen, jota maailma tarvitsee. Pahimmillaan riskirahan luomat paineet kasvulle siirtävät fokuksen pois alkuperäisestä visiosta, kohti tuotannon ja hintojen skaalautuvuutta. Vastuulliset sijoittajat, tehkää siis itsenne nähdyiksi!

Kestävämmän liiketoiminnan edistäminen vaatii vahvan vision sekä rohkeutta ja päättäväisyyttä. Lisäksi se tarvitsee tukeasi. Jos haluat tukea pieniä kotimaisia brändejä ja tuottajia, osta heidän tuotteitaan (alla lyhyt lista) ja jaa tämä kirjoitus, se on jo paljon. Jos olet media, vaikuttaja tai vastuullinen sijoittaja, ota meihin yhteyttä: michael@kasperi.com – näytetään mitä voimme yhdessä saada aikaiseksi.

Yhdessä kohti parempaa tulevaisuutta

Kotimaisesti tuotetun designin uusi tuleminen sekä direct-to-consumer -brändien tarina on Suomessa vasta alussa. Yritystoiminnan uudistuminen kohti hiilineutraalia ja kestävämpää tulevaisuutta vaatii rohkeutta sekä isoilta että pieniltä yrityksiltä ja riskinotto on mahdollista vain jos rohkeat teot huomioidaan. Peräänkuulutammekin talkoohenkeä alan toimijoilta, lisää hyviä nostoja medialta sekä aktiivisuutta kotimaisilta vaikuttajilta.

Kiitokset Jani Niipolalle, joka nosti tämän aiheen vihdoin mediaan kahdella jutullaan, sekä kiitos Markkinointi & Mainonta ja Kauppalehti niiden julkaisemisesta. Jatketaan keskustelua!

Artikkeleissa mainittiin kotimaisista design-brändeistä meidän lisäksi Saima, Nordic Matter, Myssyfarmi, Tarvas Footwear, Lapuan Kankurit, éN Hats ja Teatiamo. On hienoa nähdä pienten suomalaisten brändien joukossa erittäin korkealaatuista brändityötä. Chapeau!